{"id":460,"date":"2024-05-29T01:51:15","date_gmt":"2024-05-29T01:51:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/?page_id=460"},"modified":"2024-06-22T18:57:14","modified_gmt":"2024-06-22T18:57:14","slug":"sukunimien-alkuperat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/sukututkimus\/sukunimien-alkuperat\/","title":{"rendered":"Sukunimien alkuper\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n

\u201dSukumme varhaisimmista vaiheista<\/strong>\u201d\u00a0Vesa Silventoisen esitys sukukokouksessa 5.8.2006<\/a><\/p>\n\n\n\n

Muutamia havaintoja sukumme nimest\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Nimitutkijat ovat nyky\u00e4\u00e4n yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sukumme nimi on ortodoksista alkuper\u00e4\u00e4, ja sen pohjana on kreikkalainen henkil\u00f6nimi Silvanos<\/strong>. Siit\u00e4 on oletettavasti tullut suomalainen muoto Silva. Ja t\u00e4st\u00e4 muodostui tavanomaisen karjalaisen sukunimik\u00e4yt\u00f6nn\u00f6n mukaan nimi Silvantoinen<\/strong>. Silva on ollut miehen etunimen\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4 1600-luvun alussa ainakin Kiteell\u00e4. Nimen ortodoksinen alkuper\u00e4 asettaa nimen i\u00e4lle sen takarajan, ettei se voi olla vanhempi kuin ortodoksinen uskonto Karjalassa. Yleinen k\u00e4sitys on, ett\u00e4 Karjala k\u00e4\u00e4ntyi kristinuskoon joskus 1200-luvun alkupuolella. Mutta uuden uskonnon omaksuminen ei ole ollut nopeata; merkkej\u00e4 kristinuskosta voidaan havaita hyvinkin jo vuosisata ennen mainittua ajankohtaa ja toisaalta pakanuus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 voimansa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. N\u00e4in mit\u00e4\u00e4n tarkkaa ajankohtaa tuon ensimm\u00e4isen Silvan, sukumme oletetun kantais\u00e4n el\u00e4misest\u00e4 ei voida asettaa,  mutta jonkinlaisena arvauksena 1200-luku k\u00e4ynee.<\/p>\n\n\n\n

Varhaisin nimemme kirjoitettu muoto on  Silvantoinen<\/em> <\/strong>ja se  <\/strong>esiintyy maakirjoissa viel\u00e4 1560-luvulla. Maineikkaissa Laurentius R\u00f6\u00f6sin tiluskartoissa 1640-luvulta n\u00e4emme viel\u00e4 nimen kirjoitettuna tuossa muodossa. Paikannimet  Silvantola ja T\u00e4yssin\u00e4n rauhan rajapyykkin\u00e4 tunnettu Silvannonsaari eli Silvansaari johtuvat selv\u00e4sti tuosta nimimuodosta. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 1570-luvulta alkaen muoto Silventoinen<\/em><\/strong> tulee yleisemm\u00e4ksi, mutta tarkkaa eroa n\u00e4iden kahden varhaisimman muodon v\u00e4lill\u00e4 on vaikea tehd\u00e4. K\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjoissa j\u00e4lkimm\u00e4inen muoto tuntuu olevan yleisin.Uuden vuosisadan vaihteeseen menness\u00e4 vallitsevimmaksi muodoksi on maakirjoissa tullut Silvenoin(en)<\/em><\/strong> ja t\u00e4m\u00e4 muoto on l\u00e4hes yksinomainen henkikirjoissa 1635 alkaen. Nimen nykymuodoista Silventoinen vaikuttaisi siis olevan varhaisempi kuin Silvennoinen.<\/p>\n\n\n\n

Nimen varhaisimmat muodot kirjoitetaan Silvandoinen<\/em> (Siluandoin) ja Silvendoinen<\/em>, ja t\u00e4llainen kirjoitusmuoto jatkuu aina 1800-luvun puoliv\u00e4liin saakka. Miksi nimess\u00e4 on d-kirjain, vaikka sellaista \u00e4\u00e4nnett\u00e4 ei viel\u00e4 tuon ajan suomessa lainkaan tunnettu? T\u00e4h\u00e4n on ainakin kaksi selityst\u00e4. Toinen on se, ett\u00e4 Kustaa Vaasan aikaiset kirjurit olivat monesti ulkomaalaisia. Saksan ja ruotsin kieless\u00e4 on selv\u00e4 oppositio t\/d ja p\/b, mit\u00e4 taas suomen kieless\u00e4 ei vallitse. Kun suomalainen \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 t,  saattaa se hyvinkin kuulostaa ruotsia tai saksaa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvasta d:lt\u00e4. Ja siksi h\u00e4nest\u00e4 on ihan \u00e4\u00e4nt\u00e4misen mukaista kirjoittaa Silvandoinen<\/em>. Ja kun kerran nimi n\u00e4in kirjoitetaan se vakiintuu yleiseksi kirjoitustavaksi, joka jatkuu vuosisatoja. Viittaan t\u00e4ss\u00e4 ranskan ja englannin kieliin, joissa vuosisatoja sitten vallinnut kirjoitustapa on s\u00e4ilynyt sanojen \u00e4\u00e4nt\u00e4myksen muuttumisesta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

Toinen selitys on dentaalispirantti. Uuden ajan alussa suomessa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 dentaalispirantti, sama \u00e4\u00e4nne kuin englannin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 artikkelissa the<\/em>. Mikael Agricola, joka julkaisi ensimm\u00e4iset teoksensa samoihin aikoihin ensimm\u00e4isen maakirjan kanssa, joutui t\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4nteen kanssa tekemisiin. H\u00e4n merkitsi sit\u00e4 aluksi dh-yhdistelm\u00e4ll\u00e4, ja my\u00f6hemmin pelk\u00e4ll\u00e4 d:ll\u00e4. Dentaalispiranttia k\u00e4ytettiin heikon asteen merkkin\u00e4, esim. lehti\/leh\u03b4en<\/em> tai lahti\/lah\u03b4en<\/em>. T\u00e4m\u00e4n oletuksen mukaan nimemme on siis lausuttu Silvan\u03b4oinen <\/em>ja kirjoitettu Agricolan tyyliin Silvandoinen.<\/strong> 1500-luvun kuluessa dentaalispirantti katosi suomesta korvautuen eri tavalla eri murteissa. L\u00e4nsimurteissa se korvautui r:ll\u00e4 tyyliin lehti\/lehren<\/em> tai lahti\/lahren<\/em> ja kaakkoismurteissa, johon Savon murrekin tuolloin kuului, sen korvasi kato tyyliin lehti\/lehen<\/em> ja lahti\/lahen<\/em>. Nimess\u00e4mme olevan dentaalispirantin pit\u00e4isi siis korvautua kaakkoismurteiden alueella kadolla, ja \u00e4\u00e4nt\u00e4misen muuttua muotoon Silvenoinen<\/em><\/strong>. Ja toden totta, S\u00e4\u00e4mingiss\u00e4 ja Kerim\u00e4ell\u00e4 1600-luvun asiakirjoissa on t\u00e4m\u00e4 muoto vallitseva. My\u00f6s kirkollisissa asiakirjoissa on t\u00e4m\u00e4 muoto l\u00e4hes yksinomaisena aina 1800-luvun alkuun saakka, jolloin vasta yleistyy muoto Silvennoinen<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 1600-luvun alussa tapahtunut muutos tuntuisi puoltavan k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 ainakin S\u00e4\u00e4mingiss\u00e4 viel\u00e4 1500-luvulla nimemme on \u00e4\u00e4nnetty dentaalispiranttia k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kun menn\u00e4\u00e4n vanhan valtakunnanrajan it\u00e4puolelle K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4niin, \u00e4\u00e4nt\u00e4minen on aivan ilmeisesti jo 1600-luvulla ollut Silventoinen<\/strong>, vaikka kirjoitusmuoto onkin Silvendoinen<\/em>. Dentaalispiranttia ja heikkoa astetta ei ilmeisesti ole k\u00e4ytetty siell\u00e4 puhutussa karjalaisvaikutteisessa kielimuodossa. Kirjoitusmuoto s\u00e4ilyy muuttumattomana aina 1800-luvun puoliv\u00e4liin saakka, jolloin se korvautuu my\u00f6s kirjoitettuna muodolla Silventoinen. K\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni t\u00e4ss\u00e4 muutoksessa on taustatekij\u00e4n\u00e4 kansanopetuksen alkaminen talonpoikaisv\u00e4est\u00f6n keskuudessa.  Kansa oppi kirjoittamaan \u2013 jos ei muuta niin ainakin oman nimens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lyhyesti lausuttuna t\u00e4m\u00e4 teoria merkitsee siis sit\u00e4, ett\u00e4 muoto Silvennoinen<\/strong> on nimemme savolainen ja Silventoinen<\/strong> karjalainen muoto, ja t\u00e4m\u00e4 ilmenee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siten, ett\u00e4 mit\u00e4 idemm\u00e4s menn\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 yleisemm\u00e4ksi muoto Silventoinen tulee. Isovihan j\u00e4lkeinen Turun rauha 1721  tuo valtakunnanrajan keskelle sukumme asuttamaa aluetta,  ja voidaan my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 muoto Silvennoinen on vallitseva uuden valtakunnanrajan l\u00e4nsipuolella, Silventoinen taas it\u00e4puolella.1800-luvun kuluessa savolaisper\u00e4ist\u00e4 nimimuotoa Silvennoinen rupeaa esiintym\u00e4\u00e4n my\u00f6s Viipurinl\u00e4\u00e4nin alueella. Mik\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on syyn\u00e4 on selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mutta yhten\u00e4 selityksen\u00e4 pit\u00e4isin Savosta tapahtunutta muuttoliikett\u00e4 ja sen mukana tapahtunutta kielimuodon savolaistumista, mink\u00e4 murretutkijat ovat todenneet. Muoto Silventoinen s\u00e4ilyy kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 alueella enemmist\u00f6n\u00e4 ilmeisesti aivan nykyp\u00e4iviin saakka.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on syyt\u00e4 pohtia hieman sit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kirkollisissa asiakirjoissa k\u00e4ytetyt nimien muodot vastaavat asianomaisten henkil\u00f6iden itse k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4. Esimerkkin\u00e4 ongelmasta mainitsen Parikkalan rippikirjat. Rippikirjassa vuodesta 1865 alkaen kaikki sukumme j\u00e4senten nimet kirjoitetaan muodossa Silvennoinen, mutta heti seuraavassa ja sit\u00e4 seuraavassa rippikirjassa kaikki nimet taas muodossa Silventoinen, kun taas 1890 luvulla vuoroon tulee muoto Silvennoinen. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 ainakin t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kirkkoherran mielest\u00e4 n\u00e4m\u00e4 nimimuodot ovat kesken\u00e4\u00e4n vaihdettavissa olevia saman nimen kirjoitusmuotoja. Saamaan ajattelutapaan viittaa my\u00f6s uudempana esimerkkin\u00e4 Jaana Juvosen kirjoittaman Parikkalan historia vuodelta 1996, jossa sukumme j\u00e4senist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n johdonmukaisesti muotoa Silvennoinen, my\u00f6s niiss\u00e4 tapauksissa, joissa muista yhteyksist\u00e4 k\u00e4y ilmi asianomaisen itsen\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neen muotoa Silventoinen.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden molempien nimimuotojen kesken\u00e4\u00e4n vaihdettavissa olemisesta on lukuisia esimerkkej\u00e4 1900-luvulta. Er\u00e4s sukuneuvostomme j\u00e4sen kertoi, ett\u00e4 tutkiessaan vanhoja koulutodistuksiaan h\u00e4n totesi is\u00e4ns\u00e4 allekirjoittaneen ne joskus Silvennoinen ja joskus Silventoinen. Ja moni on kertonut esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 tai isois\u00e4ns\u00e4 on vaihtanut nimen kirjoitusmuodon esimerkiksi paikkakuntaa muuttaessaan. Saarella on haudattuna ainakin kaksi veljesparia, joista toisen hautakivess\u00e4 on sukunimen\u00e4 Silventoinen ja toisen Silvennoinen.<\/p>\n\n\n\n

Oma kiinnostava tapaus on Pietarin Silventoiset. 1800-luvun lopulla siell\u00e4 asui toistasataa sukumme j\u00e4sent\u00e4 (ja lapset lis\u00e4ksi), joiden nimi poikkeuksetta kirjoitettiin paitsi kirkollisissa asiakirjoissa my\u00f6s esim. puhelinluettelossa, henkil\u00f6st\u00f6luetteloissa, mainoksissa yms. Silventoinen. Silvennoisia ei kaupungissa esiinny siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 suomalaisen seurakunnan muuttaneiden luettelossa on Silvennoisia ja Silventoisia likipit\u00e4en yht\u00e4 paljon. Siis kaikki Silvennoiset omaksuivat Pietariin kotiutuessaan siell\u00e4 vallitsevan muodon Silventoinen. Muutos tapahtui ilmeisesti vapaaehtoisesti, itsest\u00e4\u00e4n selvyyten\u00e4. Selitys t\u00e4h\u00e4n lienee se, ett\u00e4 asianomaiset eiv\u00e4t pit\u00e4neet muutosta min\u00e4\u00e4n nimenmuutoksena vaan ainoastaan saman nimen toisena kirjoitusmuotona.<\/p>\n\n\n\n

Toista maailmansotaa voidaan pit\u00e4\u00e4 jonkinlaisena rajapyykkin\u00e4, jonka j\u00e4lkeen n\u00e4m\u00e4 aikaisemmin joustavasti vaihdelleet kirjoitusmuodot j\u00e4hmettyiv\u00e4t kumpikin omakseen. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 erilaisten asiakirjojen, ajokorttien, passien jne yleistyminen vaati sit\u00e4, ett\u00e4 nimi oli jatkuvasti kirjoitettava t\u00e4sm\u00e4lleen samassa muodossa yht\u00e4k\u00e4\u00e4n kirjainta muuttamatta. Voitaisiin ehk\u00e4 todeta, ett\u00e4 tuolloin yhteinen sukunimemme, josta k\u00e4ytettiin vaihtelevasti jompaakumpaa kirjoitusmuotoa,  jakautui kahdeksi erilliseksi sukunimeksi. T\u00e4m\u00e4 muutos olisi siis vain runsaan puolen vuosisadan ik\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6rekisterikeskuksen tietojen mukaan hein\u00e4kuussa 2006 asui maassamme 3319 Silvennoinen -nimist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 kun taas nimi Silventoinen oli vain 616:lla. Silvennoinen on siis l\u00e4hes kuusi kertaa yleisempi kuin Silventoinen. Savolainen puhetapa on siis vienyt voiton karjalaisesta, se on meid\u00e4n Silventoisten reilusti my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4. Ja siksi on my\u00f6s sukuseuramme nimen muutos perusteltua. \u25a1<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dSukumme varhaisimmista vaiheista\u201d\u00a0Vesa Silventoisen esitys sukukokouksessa 5.8.2006 Muutamia havaintoja sukumme nimest\u00e4. Nimitutkijat ovat nyky\u00e4\u00e4n yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sukumme nimi on ortodoksista alkuper\u00e4\u00e4, ja sen pohjana on kreikkalainen henkil\u00f6nimi Silvanos. Siit\u00e4 on oletettavasti tullut suomalainen muoto Silva. Ja t\u00e4st\u00e4 muodostui tavanomaisen karjalaisen sukunimik\u00e4yt\u00f6nn\u00f6n mukaan nimi Silvantoinen. Silva on ollut miehen etunimen\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4 1600-luvun alussa ainakin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":2,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-460","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/460","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=460"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/460\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":551,"href":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/460\/revisions\/551"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.silventoiset-silvennoiset.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=460"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}